Opas teräsrakenteiden tuontiin

Monet pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) hankkivat nykyään teräsrakenteita EU-maista, pääasiassa Keski- ja Itä-Euroopasta. Vielä suurempia säästöjä voidaan usein saavuttaa hankkimalla EU:n ulkopuolisista maista, kuten Länsi-Balkanin maista tai Turkista. Monille yrityksille tämä askel vaikuttaa kuitenkin liian monimutkaiselta, vaikka tuonti on hyvin yksinkertaista ja edullista.

Tässä artikkelissa kerromme, miten teräsrakenteiden tuonti EU:n ulkopuolisista maista etenee ja mitä siinä on otettava huomioon.

Teräsrakenteiden tuonti Balkanin alueelta

Pienille ja keskisuurille yrityksille Balkanin alue on houkutteleva alue ulkoistaa alihankintavalmistusta, kuten hitsausta tai teräsrakenteiden valmistusta. Välitämme säännöllisesti alihankkijoita Serbiasta, Bosnia ja Hertsegovinasta, Pohjois-Makedoniasta tai Kosovosta asiakkaille Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä.

Monet alueen toimittajista ovat suhteellisen pieniä yrityksiä, joilla on yksinkertainen rakenne. Siksi ne pystyvät vastaamaan yksilöllisesti asiakkaidensa toiveisiin ja tarjoamaan myös erittäin edullisia hintoja. EU:n toimittajiin verrattuna teräsrakenteen kilohinta on jopa 0,50 € alhaisempi.

Monet näistä yrityksistä ovat olleet taloudellisesti vakaita jo pitkään ja ovat luoneet pitkäaikaiset suhteet ulkomaisiin asiakkaisiinsa. Euroopan komission mukaan vienti Euroopan unioniin muodostaa lähes kolme neljäsosaa alueen koko kaupasta. Vaikka kauppa alueen kanssa on vuodesta 2006 yli kaksinkertaistunut, sen osuus EU:n koko kaupasta on edelleen alle 1,5 %.

Mitä etuja Balkanin alueen teräsrakennetoimittajat tarjoavat?

• Alihankintavalmistuksen ja teräsrakenteiden hinnat ovat yleensä selvästi alhaisemmat kuin EU:ssa.
• Monet yritykset ovat toimineet pitkään ulkomaisten yritysten, esimerkiksi saksalaisten tai itävaltalaisten, hyväksi ja ovat pätevöityneet ja sertifioituneet niiden vaatimusten mukaisesti.
• Viestintä englanniksi ei yleensä ole ongelma. Monissa yrityksissä työskentelee myös henkilöitä, jotka ovat aiemmin työskennelleet saksankielisellä alueella ja tuntevat siten kielen, kulttuurin ja laatuvaatimukset.

Teräsrakenteiden tuonti Turkista

Turkki on yksi maailman suurimmista teräksen viejistä. Turkkilaisilla teräsrakennusyrityksillä on siksi erittäin hyvä pääsy teräksisiin raaka-aineisiin ja puolivalmisteisiin. Teräspalkit maksavat Turkissa tällä hetkellä jopa 300 € tonnilta vähemmän kuin Saksassa. Alhaiset materiaalikustannukset yhdessä houkuttelevien työvoimakustannusten kanssa vahvistavat turkkilaisten teräsrakentajien kilpailukykyä.

Turkkilaisilla toimittajilla on etua erityisesti kantavissa teräsrakenteissa ja sarjatuotannossa, koska suuremmat kuljetuskustannukset kompensoituvat volyymilla.

Mitä edellytyksiä tuonnille on? Tarvitaanko lupa?

Teräsrakenneosien tuontiin ei tarvita erityistä lupaa. Jokainen yritys voi tuoda tavaroita EU:n ulkopuolisista maista. Edellytyksenä on kuitenkin EORI-numero.

EORI-numero yksilöi talouden toimijat, ja sen myöntää Saksassa ja Itävallassa tulli.

EORI-numeron hakeminen Saksassa:

Ohjeet EORI-numeron hakemiseen Saksassa löydätte täältä. Hakemus on maksuton. Numeron myöntäminen voi kestää 3–4 viikkoa.

EORI-numeron hakeminen Itävallassa:

Ohjeet EORI-numeron hakemiseen Itävallassa löydätte täältä. Myös tämä hakemus on maksuton. Numeron myöntäminen voi kestää noin 10 päivää.

Onko EUR.1-maista tuoduista teräsrakenteista maksettava tullia?

EU:n kanssa tehdyn sopimuksen (vakautus- ja assosiaatiosopimus) ansiosta näistä maista peräisin olevat tuotteet ovat asianmukaisella alkuperäselvityksellä tullittomia, mutta tuonnissa syntyvä arvonlisävero ja huolintaliikkeen käsittelykulut vastaanottajamaassa jäävät vastaanottajan itsensä maksettaviksi. Tuonnissa maksettavaa arvonlisäveroa käsitellään kuten vähennettävää ostojen arvonlisäveroa.

Enintään 6 000 €:n laskun loppusummaan asti riittää toimittajan laskussa oleva vastaava merkintä, mikäli toimittaja on valtuutettu viejä. Sanamuotoa on noudatettava tarkasti, ja se kuuluu seuraavasti:

Tässä kauppa-asiakirjassa mainittujen tuotteiden viejä (valtuutettu viejä; lupa nro ……. [1]) ilmoittaa, että nämä tuotteet ovat, ellei toisin ole selvästi merkitty, etuuskohteluun oikeutettuja ……. [2] alkuperätuotteita.

Tai englanniksi:

The exporter of the products covered by this document (customs authorization No … (1)) declares that, except where otherwise clearly indicated, these products are of … (2) preferential origin.

Kun tavaroiden arvo on yli 6 000 €, tarvitaan erillinen EUR.1-todistus. Sen hakee toimittajanne tai tämän huolitsija toimivaltaiselta tullitoimipaikalta. Toimittajat tuntevat menettelyn yleensä hyvin.

Miten tullaus toimii?

Toisin kuin EU-maista tulevissa toimituksissa, tavaroiden on ylitettävä EU:n ulkoraja. Tällöin suoritetaan tullaus. Tullia ei tosin makseta, mutta muodollisuudet on silti hoidettava.

Toimittajanne tekee omassa maassaan vienti-ilmoituksen. Tuonti-ilmoitus on yleensä ostajan vastuulla. Jotkin huolitsijat tarjoavat tosin DDP-toimitusta, jota kutsutaan usein myös ”vapaasti perille” -toimitukseksi, mutta se on työläs, aiheuttaa lisäkustannuksia eikä useimmissa tapauksissa ole järkevä.

Tuonti-ilmoituksen voi tehdä tulliselvitysliike. Jos teillä ei vielä ole tulliselvitysliikettä, voitte kääntyä vakituisen huolitsijanne tai erikoistuneiden palveluntarjoajien, kuten ”Die Zollagentur” (Saksa) tai ”AWOR Customs” (Itävalta), puoleen. Tuonti-ilmoituksesta aiheutuu vähäisiä kustannuksia. Die Zollagenturilla ne ovat 40 € netto tullinimikettä kohden. Hitsatuissa teräsrakenteissa ja vastaavissa osissa on yleensä vain yksi tullinimike.

Tulliselvitysliike ilmoittaa teille sitten tullitoimipaikan, jonne kuljetusliikkeen on ajettava tavaroiden esittämiseksi tullille, ja valmistelee tullausasiakirjat.

Käytetäänkö Incoterm-ehtoa DAP vai DDP?

Incoterms-ehdot DAP ja DDP määrittelevät ostajan ja myyjän vastuut toimituksessa. DDP-ehdolla (Delivered Duty Paid – toimitettuna tullattuna) ostajan ei tarvitse huolehtia mistään muusta. Tämä kuulostaa aluksi hyvältä, mutta tuo mukanaan suuren kustannushaitan. DDP-ehtoa käytettäessä myyjän on nimittäin maksettava maahantuonnin arvonlisävero kohdemaassa, eikä sillä yleensä ole mahdollisuutta saada sitä takaisin. Myyjän on siis sisällytettävä maahantuonnin arvonlisävero tuotteen hintaan.

Jos sen sijaan käytetään DAP-toimituslauseketta, ostaja maksaa maahantuonnin arvonlisäveron ja saa vähentää sen ostojen arvonlisäverona.

Milloin DDP on järkevä?

Edellä mainituista syistä DAP-toimituslauseke on yleensä parempi vaihtoehto. Joissakin tapauksissa DDP:n käyttö voi kuitenkin olla järkevää:

• myytäessä yksityisasiakkaille (koska he eivät joka tapauksessa voi vähentää ostojen arvonlisäveroa)
• tavaran arvon ollessa pieni (esim. mallitoimitukset)
• konsernin sisäisissä toimituksissa (esim. tytäryhtiö ulkomailla)

Mikä on maahantuonnin arvonlisävero ja milloin se maksetaan?

Kun tavaroita tuodaan EU:hun, maahantuojan on maksettava niistä maahantuonnin arvonlisävero. Se vastaa määrältään tavallista arvonlisäveroa, ja sitä käsitellään samoin. Yritysostajana voitte vähentää maahantuonnin arvonlisäveron ostojen arvonlisäverona. Verrattuna ostoon Saksasta ei siis synny lisäveroja. Huolitsijalla ei kuitenkaan ole tätä vähennysoikeutta, minkä vuoksi tuonti-ilmoituksen tulisi aina tehdä ostajan.

Useimmiten maahantuonnin arvonlisävero maksetaan ilman rahasuoritusta, eli se veloitetaan verotililtä, jolla se sitten vähennetään ostojen arvonlisäverona.

Mistä toimituslausekkeesta kannattaa sopia?

Käytännön syistä (kieli, maksut) on suositeltavaa valita Incoterm-ehto, jossa myyjä tekee vienti-ilmoituksen ja ostaja tuonti-ilmoituksen. Näitä ovat esimerkiksi ehdot FCA:sta (ostaja järjestää kuljetuksen) DAP:hen (myyjä järjestää kuljetuksen).

Suosittuja lausekkeita, kuten ”vapaasti perille” tai ”Ex Works”, ei suositella seuraavista syistä:

• ”Vapaasti perille” ei määrittele tarkasti ostajan ja myyjän velvollisuuksia. Siksi tätä lauseketta ei tulisi käyttää kansainvälisessä kaupassa, vaan sen sijaan tulisi sopia Incoterms 2020 -ehtojen mukaisesta lausekkeesta (esim. DAP). Ostaja tulkitsee ”vapaasti perille” usein DDP:ksi (Delivered Duty Paid – tavara toimitetaan tullattuna). Toimittajat taas ymmärtävät sillä usein DAP:n (Delivered at Place – myyjä kuljettaa tavaran, mutta sitä ei tullata).
• EXW (Ex Works – noudettuna lähettäjältä) on kuvatussa käyttötapauksessa epäedullinen toimituslauseke, koska ostajan on paitsi laadittava vientiasiakirjat myös lastattava tavara kuorma-autoon. Käytännössä lastauksen hoitaa kuitenkin toimittaja, koska sillä on paikan päällä tarvittavat välineet (trukki, nosturi, nostolaitteet, henkilöstö). Näistä syistä EXW:n sijaan tulisi aina valita FCA.

Miten löytää sopivia toimittajia Balkanin alueelta tai Turkista?

Jos haluatte solmia toimittajasuhteita Balkanin alueen maihin tai Turkkiin, voitte ottaa meihin yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse. Jos teillä on konkreettinen tarjouspyyntö, käyttäkää tarjouspyyntölomakettamme. Etsimme teille mielellämme maksutta ja sitoumuksetta sopivat toimittajat ja tuemme teitä tilauksen tekemisessä.