Hinnantarkistuslausekkeet teräsrakentamisessa

Teräs – volatiili raaka-aine

Jokainen terästä suuria määriä jalostava yritys on teräksen hintakehityksen armoilla. Tämä koskee ennen kaikkea rakennusteollisuutta, mutta myös monia teollisuusyrityksiä ja niiden alihankkijoita. Teräksen hintaa ei voida ennustaa pitkällä aikavälillä, sillä myös teräksen tuottajat ovat puolestaan riippuvaisia hinnaltaan vaihtelevista raaka-aineista eivätkä sitoudu pitkiin toimitussopimuksiin. Koronapandemian myötä nousseet teräksen hinnat aiheuttivat vuonna 2021 suuria ongelmia monille terästä jalostaville yrityksille. Vastaavia hintapiikkejä on ollut aiemminkin, esimerkiksi vuonna 2008.

Yritykset voivat kuitenkin suojautua eri tavoin siltä, että niiden on itse kannettava teräksen hinnannousun riski. Esimerkiksi hinnantarkistuslausekkeiden avulla tai sopivien rahoitusinstrumenttien avulla.

Toimialasta riippuen on eroja, jotka puoltavat jompaakumpaa vaihtoehtoa.

Hinnantarkistuslausekkeet – teräksen hintakehityksen huomioiminen sopimuksessa

Kommentti: Dr. Peter Hammacher, asianajaja – sovittelu – välimiesmenettely, Heidelberg

Hinnantarkistuslausekkeet soveltuvat tasaamaan ainakin osittain maailmanmarkkinoiden raaka-aineiden hintavaihteluista johtuvia riskejä. Sopimusosapuolet sopivat, että kiinteistä yksikkö- tai kokonaishinnoista tehdään joustavia hintoja, jotka riippuvat välituotteiden hintakehityksestä.

Tämä voi olla molempien osapuolten etu: toimittaja vapautuu nousevien hintojen riskistä ja turvaa katteensa. Sen ei tarvitse sisällyttää laskelmiinsa riskilisiä epävarmojen materiaalihintojen nousun varalta. Tämä puolestaan alentaa tarjoushintaa ja hyödyttää tilaajaa. Jos hinnat nousevat, tilaaja kuitenkin osallistuu lisäkustannuksiin. Hintojen laskiessa sama pätee päinvastoin.

Hinnantarkistuslausekkeista ei ole säädetty laissa, ainakaan Saksassa. Niistä on sovittava osapuolten kesken. Niiden sisältö on – hyvän uskon periaatteen rajoissa – osapuolten päätettävissä.

Hinnantarkistuslausekkeet ilmaistaan yleensä matemaattisena kaavana, jossa sopimusneuvottelujen alkamisajankohdan (esim. tarjouspyyntö, tarjouksen jättäminen) tai sopimuksen tekoajankohdan (esim. sopimuksen allekirjoitus tai hankintapäätös) arvoja verrataan sopimuksen täytäntöönpanon ajankohtaan (esim. tilaus, toimitus työmaalle, vastaanotto).

Jos sovittu toleranssiraja ylittyy, hintaa tarkistetaan. Mitä lähempänä mittausajankohdat ovat todellisia tapahtumia, sitä todenmukaisemmin lauseke kuvaa hinnanmuutoksesta aiheutuvia lisäkustannuksia. Näin suhde ”tarjouksen laskenta / materiaalitoimittajan laskun maksu” on todenmukaisempi kuin ”(mahdollisesti viivästynyt) tilauksen myöntäminen / rakennustyön vastaanotto”.

Se, ovatko hinnat nousseet ja kuinka paljon, on myös tarkastelutavasta kiinni, sillä hintavaihteluiden mittaamiselle ei ole maailmanlaajuisesti yhtenäistä standardia. Sopimusosapuolten on siksi joko sovittava omasta menettelystä (esim. kolmen hintatarjouksen keskiarvo) tai sovittava kolmansien osapuolten (esim. raaka-ainepörssin, elinkeinoelämän järjestöjen, tilastovirastojen) tiedoista.

Saksassa julkisissa hankinnoissa käytetään liittovaltion hankintakäsikirjan (Vergabehandbuch) kaavoja (ks. Hammacher, Rasante Erhöhung der Stahlpreise – Hilfe durch Stoffpreisgleitklausel? Bauwirtschaft -1/2021, s. 8, saatavilla maksutta täältä). Saksan teräsrakennusliiton (Deutscher Stahlbauverband/bauforum stahl) mukaan tämä pätee myös teräsrakennusalaan. Kone- ja laitosrakentamisen osalta arvio on vaikeampi. VDMA e.V. (Saksan kone- ja laitosvalmistajien liitto, toim. huom.) ei enää anna tästä suosituksia tai tietoja, vaan neuvoo jäseniään yksilöllisesti.

Kuten aina, se, päästäänkö riskien kohtuulliseen jakoon, riippuu sopimuskumppanien reilusta keskinäisestä toiminnasta, neuvottelutaidosta ja/tai markkina-asemasta. Tätä varten oikeudellinen tilanne ja vaihtoehdot kannattaa tarkistaa huolellisesti. Ilman sopimusehtoja sovelletaan lakisääteisiä rajoja, erityisesti Saksan siviililain § 313 BGB:tä (”Änderung der Geschäftsgrundlage”, sopimuksen perusteen muuttuminen). Saksan lainsäätäjä ja sitä seuraten monet tuomioistuimet ovat kuitenkin asettaneet vaatimukset korkealle.

Tietoa vierailevasta kirjoittajasta Dr. Peter Hammacherista

Dr. Peter Hammacher on asianajaja, jolla on yli 30 vuoden työkokemus erityisesti laitos- ja teräsrakentamisesta neuvonnan, edustamisen, välimiesmenettelyjen, sovittelun ja seminaarien parissa.

Hänen julkaisuihinsa kuuluu myös mallikirjeitä sisältävä teos ”Handbuch der Auftragsabwicklung (Amazon-mainoslinkki) ”, joka on suunnattu ensisijaisesti teräs- ja laitosrakentamisen projektipäälliköille.

Esimerkkejä ja malleja hinnantarkistuslausekkeista

Yksityiskohtaisia selityksiä ja esimerkkejä hinnantarkistuslausekkeen soveltamisesta Saksan liittovaltion hankinta- ja sopimuskäsikirjan pohjalta löydätte tämän Dr. Hammacherin artikkelin luvuista 2 ja 3.

Erittäin hyviä malleja hinnantarkistuslausekkeiden muotoiluun, joita voitte helposti käyttää käytännössä, löytyy myös Itävallan elinkeinokamarin (Wirtschaftskammer Österreich) sivuilta tästä linkistä (pdf).

Hinnantarkistuslausekkeisiin soveltuvat indeksit

Kuten Dr. Hammacherin yllä olevasta kommentista käy ilmi, hinnantarkistuslausekkeita sovellettaessa on ensisijaisesti selvitettävä, mihin indeksiin lauseke perustuu. Tässä valikoima teräksen hintaindeksejä ja raaka-ainepörssejä.

Vaihtoehto: hedging – teräksen hinnan suojaaminen rahoitusinstrumenteilla

Myös rakennusteollisuuden ulkopuolella raaka-aineita, erityisesti terästä, hankitaan ja jalostetaan säännöllisesti. Tämä koskee ennen kaikkea suurten volyymien sarjatuotantoa. Tällöin ostohintaa ei voida kohdistaa tarkasti myytyyn tuotteeseen. Pitkäaikaiset toimitussopimukset edellyttävät lisäksi hintavakautta, jota ei raaka-aineiden hankinnassa voida saavuttaa. Siksi tarvitaan yleistä suojausta teräksen hinnan nousua vastaan.

Yksi keino tähän ovat johdannaiset. Tavoitteena on suojata oma terästarve hinnanmuutoksilta. Tämä on aina mahdollista vain tietylle määrälle tiettynä ajankohtana.

Koska terästä on monessa eri muodossa, se löydettiin johdannaisten kohde-etuudeksi suhteellisen myöhään. Nykyään eri teräslaaduille, kuten betoniteräkselle, valssilangalle tai kuumavalssatulle nauhalle, voidaan tehdä sopimuksia useissa kansainvälisissä pörsseissä.

Miten teräksen hintasuojaus toimii?

Johdannaisella suojautumisen edellytyksenä on, että oma tuleva terästarve tunnetaan. Vain silloin tämä teräsmäärä voidaan suojata. Luonnollisesti on myös mahdollista kattaa vain osa tarpeesta ja varmistaa näin ainakin osittainen kustannusvarmuus. Tarkastellaan tätä pienen esimerkin avulla:

Yritys Stahlbau GRÜN ostaa joka kuukausi 1 000 tonnia terästä ja jalostaa sen edelleen. Asiakkaiden kanssa on pitkäaikaiset toimitussopimukset kiinteillä hinnoilla. Yritys haluaa suojautua teräksen hinnan epäedullisen kehityksen riskiltä seuraavien 12 kuukauden aikana. Tätä varten se hankkii rahoitusinstrumentin, joka antaa oikeuden ostaa 1 000 tonnia terästä vuoden kuluttua tänään kiinnitettyyn hintaan.

Kun 12 kuukautta on kulunut, Stahlbau GRÜN ostaa toimittajaltaan 1 000 tonnia terästä senhetkiseen markkinahintaan. Samanaikaisesti rahoitusinstrumentti selvitetään. Tällöin on kaksi vaihtoehtoa.

1. 1. Jos senhetkinen markkinahinta on korkeampi kuin johdannaisessa kiinnitetty hinta, Stahlbau GRÜN saa erotuksen suuruisen maksun. Fyysisestä teräksestä on tosin maksettu korkeampi hinta, mutta kustannusten kompensaatioksi saadaan maksu johdannaisesta.
   2. Jos teräksen hinta on eräpäivänä alhaisempi kuin sovittu, Stahlbau GRÜN joutuu maksamaan erotuksen rahoitusinstrumentin liikkeeseenlaskijalle. Nämä kustannukset on kuitenkin pääosin säästetty fyysisen teräksen ostossa.

Näin voidaan suojautua nousevilta kustannuksilta, eikä teräksen hintakehitys ole enää riski kustannuslaskennassa. Tästä on kuitenkin maksettava palkkio rahoitusinstrumentin liikkeeseenlaskijalle. Mitä pidempi aika eräpäivään on, sitä suurempi palkkio on.

Valitettavasti tämä suojausmuoto sopii vain yrityksille, joilla on suuri terästarve ja vastaava asiantuntemus rahoitusinstrumenteilla käytävästä kaupasta.

Teräksen hintasuojauksen riskit

Hintasuojauksen edellytyksenä on, että kyseinen materiaali noteerataan raaka-ainepörssissä. Edellisestä luvusta käy ilmi, että teräksestä käydään kauppaa vain muutamilla laaduilla. Tämä on pk-yrityksille suuri riski, sillä ne jalostavat levyjä, profiileja ja rakenneputkia eri materiaalilaatuina, joita ei ole listattu pörssissä. Raaka-aineiden hinnat tosin korreloivat, mutta ne ovat vain osa markkinahintaa. Paikallista niukkuutta, esimerkiksi tuotannon pullonkauloista tai toimitusvaikeuksista johtuen, ei tällöin oteta huomioon. Yksinkertaistettuna: jos teräsrakentajan on valmistettava rakenne saumattomista putkista ja niistä on juuri pulaa ja ne ovat siksi kalliita, ei hintasuojaus jonkin edellä mainitun arvon perusteella välttämättä kompensoi hinnannousua. Tällainen suojaus olisi siis spekulatiivinen ja siten lisäriski. (Vrt. Beschaffung Aktuell)

Yhteenveto: suojautuminen nousevilta teräksen hinnoilta on edelleen monimutkainen aihe

Riippuen siitä, millä toimialalla toimitte ja millainen asema yrityksellänne on asiakkaaseenne nähden, voitte siirtää mahdolliset hinnannousut asiakkaillenne hinnantarkistuslausekkeen avulla.

Monille yrityksille tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, ja myös rahoitusinstrumenttien käyttöön liittyy riskejä. Monissa käyttötapauksissa, etenkin kone- ja laitosrakentamisessa, puuttuu lisäksi sopiva vertailuarvo, jolloin oletettu suojautuminen teräksen hintakehitykseltä muuttuu nopeasti spekulaatioksi.

Tällöin yritysten on toimittava tilanteen mukaan ja vältettävä liian pitkiä sitoumuksia.

Tietoa kirjoittajasta